Miksi hankin tietoa? Opintojesi edetessä laadit eri tasoisia esseitä, seminaariesitelmiä ynnä muita töitä, jotka edellyttävät itsenäistä tiedonhankintaa. Tiedonhankintataitojen tarve ei lopu tutkintotodistuksen saamiseen. Työelämässä joudut hahmottamaan ja jäsentämään ammatillisia ongelmia ja esittämään ratkaisuvaihtoehtoja niihin.
Aihealue, terminologia: Onnistunut tiedonhankinnan prosessi alkaa tutustumalla aihealueeseen. Seuraavaksi valitset aiheen ja rajaat aihepiirisi ja valitset näkökulman aiheeseen. Aiheen käsitejärjestelmän ja terminologian tunteminen on avain tietokantoihin ja niiden kautta relevantteihin dokumentteihin.
Viitteillä tiedon lähteille: Viitetietokannoista löydät ensin viitteitä kiinnostaviin dokumentteihin, kirjoihin, artikkeleihin, kuviin, nuotteihin, karttoihin, arkistolähteisiin tai muihin tiedonlähteisiin. Viitteen löydettyäsi alat paikantaa varsinaista dokumenttia kirjaston tai muun dokumentteja säilyttävän instituution kautta.
Selaillenkin: Onnistunut tiedonhaku ei aina ole systemaattista vaan hyödyllistä informaatiota voi löytää myös tietoaineistoja selailemalla, liikkumalla aineistossa assosiatiivisesti johtolankoja seuraten.
Arvioi: Dokumentit saatuasi on aika arvioida löytämäsi tieto. Tiedolla on merkitystä vain, kun se on olennaista senhetkisen tiedontarpeen kannalta, ajankohtaista ja luotettavasta lähteestä peräisin.
Uudestaan: Jos tietoa ei löydy riittävästi, tai se ei ole laadultaan käyttökelpoista, palaa taaksepäin ja muotoile tehtävä uudelleen. Voit muuttaa, tarkentaa tai laajentaa ongelman määrittelyä, tai vaihtaa aihepiirin kokonaan.
Muistiinpanoja: Löydetyistä lähteistä on hyvä pitää alusta lähtien systemaattisia muistiinpanoja. Lähdeaineistosta on hyvä pitää yllä aiheenmukainen ja aakkosellinen viitetietoluettelo. Näin löydät kunkin lähteen tiedot vaivattomasti, ja tutkielman lähdeluettelon laatiminen on helpompaa.