pirkanmaan ammattikorkeakoulu

Tiedonhallinnan opintojakso Y003

Laatijat Jari Tyrväinen ja Sari Kaitaniemi

Päivitetty 29.7. 2002

Tiedonhallinnan merkitys

Sopeutuaksemme jatkuvan muutoksen tietoyhteiskuntaan meidän on tarpeen tuntea tiedon avaimet. Tietoyhteiskunta vaatii itseohjautuvaa opiskelua, tiedonhallintaa. Tietoa on osattava hakea, ja valikoida siitä olennainen. Työ­paikkojen suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmät eivät selviä työelämän muutoksista ilman tiedonhallintataitoja.

Tiedonhallinta edellyttää, että tiedon kysyntä ja tarjonta kohtaavat, eli 

§    tieto on  asianmukaisesti tallennettu ja järjestetty

§    tiedontarvitsija osaa käyttää informaatiojärjestelmiä ja tietopalveluja

§    tiedontarvitsijalla on oikeus / varaa käyttää tietopalveluja ja tiedon­lähteitä

Voiko sellaisia asioita kuin tieto tai elämä hallita? Ainakin tiedontarvitsijalla on paremmat edellytykset selvitä informaatiotulvan keskellä, kun hän osaa jäsentää tietonsa kokonaisuuksiksi, tietämykseksi.

Sisällysluettelo

1. Tiedonhaun prosessi

Miksi hankin tietoa? Opintojesi edetessä laadit eri tasoisia esseitä, seminaariesitelmiä ynnä muita töitä, jotka edellyttävät itsenäistä tiedonhankintaa. Tiedonhankintataitojen tarve ei lopu tutkintotodistuksen saamiseen. Työelämässä joudut hahmottamaan ja jäsentämään ammatillisia ongelmia ja esittämään ratkaisuvaihtoehtoja niihin.

Aihealue, terminologia: Onnistunut tiedonhankinnan prosessi alkaa tutustumalla aihealueeseen. Seuraavaksi valitset aiheen ja rajaat aihepiirisi ja valitset näkökulman aiheeseen. Aiheen käsitejärjestelmän ja terminologian tunteminen on avain tietokantoihin ja niiden kautta relevantteihin dokumentteihin.

Viitteillä tiedon lähteille: Viitetietokannoista löydät ensin viitteitä kiinnostaviin dokumentteihin, kirjoihin, artikkeleihin, kuviin, nuotteihin, karttoihin, arkistolähteisiin tai muihin tiedonlähteisiin. Viitteen löydettyäsi alat paikantaa varsinaista dokumenttia kirjaston tai muun dokumentteja säilyttävän instituution kautta.

Selaillenkin: Onnistunut tiedonhaku ei aina ole systemaattista vaan hyödyllistä informaatiota voi löytää myös tietoaineistoja selailemalla, liikkumalla aineistossa assosiatiivisesti johtolankoja seuraten. 

Arvioi: Dokumentit saatuasi on aika arvioida löytämäsi tieto. Tiedolla on merkitystä vain, kun se on olennaista senhetkisen tiedontarpeen kannalta, ajankohtaista ja luotettavasta lähteestä peräisin.

Uudestaan: Jos tietoa ei löydy riittävästi, tai se ei ole laadultaan käyttökelpoista, palaa taaksepäin ja muotoile tehtävä uudelleen. Voit muuttaa, tarkentaa tai laajentaa ongelman määrittelyä, tai vaihtaa aihepiirin kokonaan.

Muistiinpanoja: Löydetyistä lähteistä on hyvä pitää alusta lähtien systemaattisia muistiinpanoja. Lähdeaineistosta on hyvä pitää yllä aiheenmukainen ja aakkosellinen viitetietoluettelo. Näin löydät kunkin lähteen tiedot vaivattomasti, ja tutkielman lähdeluettelon laatiminen on helpompaa.

1.1 Tiedonhaun prosessi kaaviona

Tiedonhakijan polut. Heikkinen et al. Tiedonhakijan teho-opas.1998.

1.2  Data, informaatio, tieto, tietämys  

Tieto-käsitettä käytetään suomen kielessä hyvin vaihtelevissa merkityksissä. Tietääksemme, mistä tiedon tyypistä on kyse, on tarpeen määritellä tiedon eri ilmenemismuodot niiden sisällön tason mukaan. 

• data on koodattu merkkijono. Dataa on tietovälineessä, esimerkiksi tietokoneen kovalevyllä tai cd-romilla säilytettävä tai tietoverkossa liikkuva ykkösistä ja nollista muodostuva bittijono, merkkijono ilman tulkintaa.

• informaatio on mahdollista tietoa, merkkijonon ilmaisema viesti. Esimerkiksi kirjan sisältö on informaatiota, tai lähetettävässä viestissä on informaatiota. Viestissä välittyvän informaation määrä voi olla vastaanottajalle eri kuin lähettäjälle.

• tieto on tulkittua, sisäistettyä informaatiota. Kirjan sisällöstä tulee tietoa vasta, kun joku on omaksunut sen. Filosofille tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus, joka esitetään väitelauseen muodossa.

• tietämyksessä yhdistyy hiljainen tieto (tacit knowledge) ja opittu tieto. Se on tajunnan rakenteita, jotka ilmaistaan tekstinä, kuvana tai äänenä. Luetun kirjan tieto yhdistyy henkilön aiempiin tietoihin ja kokemuksiin.

1.3 Hakutehtävän luonne

Kun olet päättänyt tiedonhakusi aiheen, rajaa se selkeästi ja yksiselitteisesti. Mieti seuraavia seikkoja: aihepiiri:  rajaamisessa voi edetä yleisestä yksityiseen esim. työelämä -> palveluammatit -> laatu palveluammateissa -> laatua edistävä organisaatiokulttuuri palveluammateissa

voit myös lähteä liikkeelle omista havainnoistasi tai kokemuksistasi, ja pyrkiä löytämään niille selitystä tai tukea näkökulma: suuntaa tiedonhankintasi jonkin näkökulman mukaisesti, esim. tieteenala, osapuoli tai kohderyhmä - asiakas, ammattilainen, lapsi tai vanhus. aikaisempi tietämyksesi aiheesta. Se määrittää, minkä tasoista tietoa tarvitset tässä tilanteessa tiedontarpeesi laajuus: Onko tiedontarpeesi kapea (joku yksittäinen faktatieto, yksityiskohta) -> nopea tiedonhaku vai laaja-alainen (kokonaisnäkemys jostain asiasta) -> systemaattinen tiedonhaku ajankohtaisuus: jos aiheesi on vanhenevaa tietoa, kiinnitä huomiota lähteen ajankohtaisuuteen tiedonhakuun käytettävissäsi oleva aika

 

1.4  Erilaiset tietokannat  

Tietokannat voidaan jakaa niiden sisällön mukaan.

• viitetietokannat eivät sisällä tekstiä, vaan viitteen hakuehdot täyttävään dokumenttiin.  Itse dokumentti etsittävä muualta, esim. kirjaston avulla

• lähdetietokannat sisältävät itse aineiston, tekstin, kuvan, kartan, nuotit, piirustuksen yms. Tekstiä sisältävät lähdetietokannat voidaan jakaa kahteen pääryhmään

  • faktatietokannat – sisältävät rakenteellista faktatietoa, esim. puhelinluettelo, Sininen kirja, Suomi-CD. Tietokannassa on nimetyt kentät, joihin syötetään vain tietynlaista informaatiota. Haku kohdistetaan kenttien sisältöön

  • kokotekstitietokannat – sisältävät kokonaisia tekstidokumentteja yleensä kuvailtuna. Haku voi kohdistua joko kuvailutietoihin, tiivistelmätekstiin tai koko tekstiin. Esimerkiksi kokonaisia artikkeleita sisältävät tietokannat.

 

Osa tietokannoista on maksulliseen lisenssiin perustuvia, osa vapaasti netistä käytettävissä!

2. kirjastot verkossa

Tietoyhteiskunnassa kansalaisen perusoikeuksiin kuuluvat oikeus tietoon, tiedon saatavuus, tietoyhteiskunnan kansalaisuus, tietosuoja ja immateriaalioikeudet (tekijänoikeus). Tietoyhteiskunnassa selvitäksesi tarvitset entistä monipuolisempaa teknistä osaamista sekä sisällöllisiä, ymmärrykseen perustuvia taitoja. Perinteisen lukutaidon lisäksi opit esimerkiksi tietokonelukutaitoa, informaatiolukutaitoa, medialukutaitoa sekä tiedon haku- ja hankintataitoja. 

Kirjasto tarjoaa sinulle väylän toteuttaa perusoikeuksiasi tietoyhteiskunnassa. Sen kautta sinulla on saatavilla tiedon ja kulttuurin kokonaisuus, ja siellä voit opetella tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja. 

Kirjasto Internetissä: Kirjastot ovat hyödyntäneet nyky-yhteiskunnan mahdollisuuksia siirtämällä perinteisen kirjaston idean Internetiin. Kirjastot muodostavat keskenään verkoston, jonka verkkopalvelut muodostavat keskeisen osan kirjastojen tiedon jäsennys- ja välittämispalvelusta. Kirjastojen verkkopalvelut ovat portaaleja, jotka tarjoavat helppokäyttöisen väylän hakupalveluihin ja valikoituihin www-aineistoihin. Internetitse onnistuu kirjastoaineiston selaus, varaus ja lainojen uusiminen kirjastojen kokoelmatietokannoista. Viitetietokannoista voi tehdä kirjallisuusselvityksiä.

Myös varsin räätälöidyt tietopalvelut ovat mahdollisia nykytekniikalla. Esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastolla on IntroActive-palvelu. Yhden €:n kuukausimaksulla kirjastokortin haltija voi muun muassa saada sähköpostiinsa eräpäivämuistutuksen, noutoilmoituksen varatusta teoksesta ja ilmoituksen kirjastoon hankituista uutuuksista asiakkaan määrittelemien hakuehtojen mukaan! Voit lukea palvelusta lisää Tampereen kaupunginkirjaston sivuilta, jonne pääset esimerkiksi PIRKKO-verkkokirjaston kautta valitsemalla etusivulta Muut kirjastot ja sitten Pirkanmaan kirjastoja, ja Tampereen kaupunginkirjasto.

2.1 PIRKKO-verkkokirjasto

PIRKKO-verkkokirjasto sisältää monipuolisia elektronisia tiedonlähteitä ja hakupalveluja. PIRAMK:n kirjastotoimipisteiden tiedonhallinnan ammattilaiset, informaatikot, seulovat ja arvioivat webbitietoa aktiivisesti, ja asettavat laadukkaan materiaalin käyttöön verkkokirjaston sivuille. Sieltä löydät Internetin hyödyllisimmät elektroniset lehdet, tietokannat ja hakupalvelut sekä aihehakemistot aloittain järjestettyinä.

PIRKKO-verkkokirjaston elektroniset aineistot ovat Kansallisen elektronisen kirjaston eli FinElibin aineistoja. PIRKKO-verkkokirjasto sisältää mm. elektronisia lehtiä viitetietokantoja hakuteoksia

Jos aihe tuntuu vaikealta, tai et tiedä, mikä hakupalvelu on tarpeeseesi sopivin tai miten se toimii, voit aina kääntyä PIRAMK:n kirjasto- ja tietopalvelujen informaatikon puoleen!

2.2  FinElib

Kansallinen elektroninen kirjasto - FinElib on opetusministeriön käynnistämä ohjelma, joka hankkii elektronisia aineistoja, tehostaa verkkoaineiston löytyvyyttä ja tarjoaa yhtenäisen pääsyn erilaisiin tietoaineistoihin suomalaisille korkeakouluille. Sen tavoitteena on tutkimus- ja koulutusedellytysten parantaminen Suomessa.

FinElib-aineistojen käyttö perustuu maksullisiin lisenssisopimuksiin, joita PIRAMK:n kirjasto- ja tietopalvelut ovat solmineet aineistojen tuottajien kanssa. Näin PIRAMK:laiset voivat käyttää FinElibin aineistoja maksutta PIRNET-verkossa olevilta työasemilta.

3. Haun suunnittelu

Hakutapahtuman kulku riippuu muun muassa tiedonhaun laajuudesta, käytettävästä tietokannasta ja haun tekijän taidoista ja tottumuksista. 

Hakutermien valinta: Ensimmäinen edellytys tiedonhaun onnistumiselle on, että tunnet alan käsitejärjestelmän ja sille rakentuva terminologian, jotta osaat käyttää haussasi samoja termejä kuin dokumenttien laatijat ja tietokannan sisällön kuvailijat. 

Tietokannan valinta: Seuraavaksi sinun tulee osata valita tietokanta, joka sisältää tietoa, jonka aihe, taso, tuoreus, kieli ja muut ominaisuudet vastaavat tarvettasi.

Käyttöliittymiin tutustuminen: Tietokantojen käyttöliittymät ovat varsin erilaisia. Tutustu käyttämäsi käyttöliittymän ominaisuuksiin huolellisesti. 

Hakutermien yhdisteleminen: Kun tietokanta on valittu ja avainsanaluettelo tiedontarvetta kuvaavista termeistä on laadittu, voit

 

yhdistellä termejä hakulauseiksi Boolen operaattoreilla (JA, TAI, EI) tehdä fraasihakuja.  rajata hakua, jos saat tulokseksi liikaa viitteitä tai dokumentteja, ja laajentaa hakua jos taas tuloksia tulee liian vähän.

Haun voi monissa käyttöliittymissä kohdistaa johonkin kenttään, esimerkiksi teoksen tai tekijän nimeen tai dokumentin sisällön kuvailussa käytettyihin asiasanoihin.

Vapaateksti- tai kokotekstihaku tarkoittaa sitä, että hakutulokseen otetaan mukaan dokumentit, joissa hakutermi esiintyy missä tahansa kohti tietueessa. Esimerkiksi jos vapaatekstihaulla annat hakutermiksi sanan järvi, tulokseen tulevat mukaan kaikki dokumentit, joiden

• tekijä on Järvi-niminen: Mikko Järvi

• otsikossa esiintyy sana järvi: Järvi biotooppina

• asiasanoissa esiintyy sana järvi

• viitteessä jossain muussa kohdassa on käytetty sanaa järvi, esimerkiksi julkaisijan nimi: Järviseutu-seura

3.1 Hakustrategiat

Tiedonhakuprosessi voi edetä monella tavalla. Seuraavat strategiat kuvaavat tyypillisimpiä tiedonhaun suoritustapoja. Voit yhdistellä strategioita tilanteen mukaan.

Pikahakustrategia pikahaku on käytännöllinen esimerkiksi uuteen tietokantaan tai hakuohjelmaan tutustuessa tai nopeassa, lyhyessä hakutehtävässä kirjoita hakuikkunaan yksi hakusana tai lyhyt yhdistelmä

Lohkohakustrategia lohkohaku on käytännöllinen laajemmassa, monitahoisessa tiedontarpeessa kun aihepiirisi on monitahoinen, jaa se käsitteellisesti osalohkoihin kuvaile haun lohkot asiasanoilla yhdistä lohkojen sisäiset asiasanat TAI-operaattorilla ja eri lohkot keskenään JA-operaattorilla.  käytä sulkuja eri lohkojen välillä. esim. laadunvalvonta palveluammateissa  (palveluammat* TAI palveluyrity* TAI asiakaspalvelu* TAI asiakastyö*) JA (laadunhallin* TAI laadunvalvon* TAI laadunvarmistu*)

Helmenkasvatusstrategia helmenkasvatusstrategiassa seuraat löytämäsi aineiston tarjoamia johtolankoja uusiin relevantteihin lähteisiin hyvän kirjan tai artikkelin löydettyäsi hae sen kirjoittajan muita teoksia, katso lähteen sisällönkuvailuun käytetyt asiasanat ja hae niistä omaan tarpeeseesi sopivilla tai nimekkeessä tai tekstissä esiintyvillä termeillä hyvän nettilähteen löydettyäsi seuraa siinä annettuja linkkejä eli surffaa

Aineiston selailu tiedonhaun ei tarvitse aina olla systemaattista, päämäärään suuntautunutta toimintaa hyviä dokumentteja voi löytää myös selailemalla kirjaston hyllyjä, lehtiä ja tietokantoja

3.2  Hakutermit  

Hakusanojen löytäminen

Tiedon tarvettasi analysoidessasi mieti muutama termi, jotka ovat olennaisimpia aiheessasi ja sen osa-alueissa

mitkä sanat kuvaavat ja rajaavat aihetta? älä käytä liian yleisiä sanoja, saat liikaa viitteitä liian laajalta alueelta mieti myös samaa tarkoittavia sanoja, synonyymejä mieti laajempia ja suppeampia termejä hakutuloksen kasvattamiseen ja karsimiseen käytä asiasanastoa alan vakiintuneiden termien löytämiseen englannin kielessä sanoilla voi olla eri kirjoitusasut Englannissa ja Pohjois-Amerikassa, esim. colour - color, neighbour - neighbor, traveller - traveler

 

Sanojen katkaisu

Varsinkin suomenkielessä on hyödyllistä katkaista sanat heti sanavartalon jälkeen sanojen taipumisen vuoksi. Sanavartalo on se osa sanaa, joka ei muutu eri taivutusmuodoissa. Esimerkiksi sanan ammatti vartalo on ammat: ammatin, ammatissa, ammattiin, ammattien

 

Tietokannoissa on erilaisia katkaisumerkkejä, yleisimpiä ovat *, # ja ? Katkaisemalla sanan saat mukaan kaikki sanat jotka alkavat antamallasi vartalolla Liian aikaisin katkaisemalla saat mukaan myös asiaankuulumattomia sanoja.  Esimerkiksi jos etsit tietoa joustotyöstä, katkaisemalla jous* saat mukaan myös asiasanat jouset, jousiammunta, jousiorkesterit, jousisoittimet, jousitus, joustava automaatio, joustavat työmenetelmät. Joustotyö kannattaisi ehkä katkaista joustot* - mieti sanan työ taipumista! Saat mukaan myös muodot joustotöiden, joustotöissä, joustotöistä.

 

3.2.1 Asiasanastot

Kielissä samoilla asioilla on monia nimityksiä. Tietokannat on yleensä asiasanoitettu eli dokumenttien sisällönkuvailuun on käytetty vakiintuneita asiasanoja. Jos haluat tehdä haun asiasanoilla, tarkista käytettävä hakutermi asiasanastosta. 

Asiasanastoissa ilmaistaan myös asiasanojen välisiä suhteita, esimerkiksi laajemmat ja suppeammat termit, sekä samaa tarkoittavista sanoista suositeltava asiasana.

YSA Yleinen Suomalainen Asiasanasto löytyy myös Internetistä: http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html. Eri aloilla on käytössä omia erikoissanastoja

Asiasanastoissa käytettyjä lyhenteitä:

LT laajempi termi (englanniksi BT, broader term) ST suppeampi termi (NT, narrower term) RT rinnakkaistermi (RT, related term) KT korvaa termin (UF, used for) KÄYTÄ käytä annettua käsitettä (USE)

 

3.2.2 Asiasanasto esimerkki 1

Lähde: YSA Yleinen Suomalainen Asiasanasto http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html

3.2.3 Asiasanasto esimerkki 2

Lähde: YSA Yleinen Suomalainen Asiasanasto http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html

3.3 Boolen operaattorit

JA eli AND-operaattori 

• rajaa hakua. Se ottaa hakutulokseen vain ne lähteet, jossa esiintyvät molemmat tai kaikki operaattorilla yhdistetyt hakusanat.
• kannattaa käyttää yhdistämään tiedontarpeen eri osa-alueita

esim. asiakaspalvelu JA laatu hakutulokseen tulee vain lähteitä, joissa esiintyvät sekä sanat asiakaspalvelu että laatu. Ei esimerkiksi yleisiä asiakaspalvelusta kertovia lähteitä tai muita laatua käsitteleviä dokumentteja.

TAI eli OR –operaattori 

• laajentaa hakua. Se ottaa mukaan kaikki lähteet, joissa esiintyy yksi tai useampi hakutermeistä.

• kannattaa yhdistää synonyymejä tai merkitykseltään lähekkäisiä termejä

esim.laadunvalvonta TAI laadunvarmistus  mukaan tulevat sekä kaikki laadunvalvonnasta että kaikki laadunvarmistuksesta kertovat lähteet

EI eli NOT-operaattori 

• sulkee pois ne hakusanat, joita et halua hakuusi mukaan. Ei-operaattoria kannattaa käyttää varovasti, sillä voit vahingossa sulkea pois hyviäkin lähteitä!

Jos muotoilet hakulausekkeen laadunvarmistus EI koulutus, jäävät hakutuloksesta pois kaikki laadunvarmistusta käsittelevät teokset, jotka on asiasanoitettu myös termillä koulutus.  Ohi saattaa mennä siis materiaalia, joka käsittelee laadunvarmistusta muiltakin kannoilta kuin koulutuksen laadunvarmistusta tai laadunvarmistus- koulutusta.

3.4 Läheisyys- ja fraasihaku

Termien läheisyys: Internetin hakuohjelmista esimerkiksi Google arvioi löytyneet lähteen sen mukaan, kuinka usein ja lähekkäin hakutermit esiintyvät löydetyissä dokumenteissa, tai esiintyvätkö ne nimekkeessä tai tiivistelmässä, ja esittää hakutuloksen näin saadussa relevanssijärjestyksessä.

Rajaus: Monissa tietokannoissa voit rajata hakuasi esim. otsikossa esiintyviin sanoihin, julkaisuvuodella, kielen tai kirjoittajan mukaan. Rajausmekanismi vaihtelee eri käyttöliittymissä.

Fraasihaku: Monissa tietokannoissa voi tehdä fraasihakuja. Fraasi on sanayhdistelmä, jota käytettäessä halutaan että termit esiintyvät hakutuloksessa juuri annetussa muodossa ja sanajärjestyksessä. Niputtamalla sopivia termejä yhteen hakutulosten relevanssi paranee. 

Esimerkiksi     

FRAASI	Vertaa: HAKUSANOJEN YHDISTELEMINEN BOOLEN OPERAATTOREILLA
"turvapaikan hakeminen"	turvapaik* JA hakeminen
"asylum seeking"	asylum AND seeking

3.5 Haun rajaaminen ja laajentaminen

Jos hakutulos on liian suuri,

kokeile suppeampia eli tarkempia termejä yhdistä haun osa-alueita kuvaavia termejä ja-operaattorilla hae aihetta kuvaavilla fraaseilla käytä varovasti ei-operaattoria

Jos hakutulos on liian pieni, käytä

synonyymejä yhdistäen ne tai-operaattorilla laajempia termejä sanojen katkaisua - saat mukaan hakusanojesi eri taivutusmuodot.

4. Painetut tiedonlähteet

Alkuperäiset tiedonlähteet sisältävät ennen julkaisematonta, uutta tietoa tai ennestään tunnetun tiedon uutta tulkintaa. Tutkielmassa on pyrittävä aina näille tiedonlähteille, toissijaisia lähteitä on vältettävä. Keskeisin alkuperäisen tiedon lähde on kirjallisuus yleensä.

Kirjat

Nämä ns. monografiat eli erillisteokset ovat usein vakiintuneita perusesityksiä jostakin tietystä aiheesta. Ongelmana on usein nopea vanhentuminen. Perusteoksista otetaankin toistuvasti tarkistettuja ja uudistettuja painoksia. Tietokirjan käyttökelpoisuutta on helppo arvioida, sillä useimmissa niistä on kuvaava otsikko, esipuhe, johdanto sekä takakansiteksti. Sisältöä jäsentävät usein sisällysluettelo, erilaiset hakusanastot sekä lähdeluettelo.

Sarjajulkaisut

Yliopistojen sekä muiden yhteisöjen ja laitosten tieteelliset raportit, tutkimukset ja selvitykset julkaistaan useimmiten tieteellisissä sarjoissa. Sarjojen tehtävänä on koota saman alan tieteellistä kirjallisuutta ja siten helpottaa ja tehostaa ajankohtaisen tutkimustiedon välittymistä. 

Aikakauslehdet

Aikakauslehdet ovat ajankohtaisia lähteitä, usein toistuvan, enemmän tai vähemmän säännöllisen ilmestymisensä ansiosta. Monet erikoislehdet ovat katsaustyyppisiä tarjoten hyvän näköalapaikan kyseisen alan kehitykseen.

Suomessa aikakauslehtien julkaisutoiminta on kansainvälisesti katsoen hyvin ahkeraa: ammattilehtiä ja tieteellisiä erikoislehtiä löytyy alalta kuin alalta.

Opinnäytetyöt

Pro gradut, lisensiaattityöt ja väitöstyöt ovat monografioita eli kirjoja, jotka on laadittu oppiarvon saamiseksi jossain korkeakoulussa. Ne ovat siis akateemisesti koeteltua tietoa. Pro gradu - ja muut tutkielmatasoiset työt eivät tosin ole kovin suositeltavaa lähteistöä, koska, kuten sanottu, ne ovat opinnäytteitä.

Säädökset

Lainsäädäntö muodostuu eduskunnassa hyväksytyistä laeista ja alemmista asetuksista ja päätöksistä, joilla usein tarkennetaan lakitekstiä.

Komiteanmietinnöt

Lain valmistelua tai muuta suunnittelutehtävää varten asetettujen tilapäisten asiantuntijaelinten työn tulokset esitetään mietintöinä, jotka julkaistaan komiteanmietinnöt-julkaisusarjassa.

Tilastojulkaisut

Tilastot sisältävät lukumäärä- ja prosenttitietoa taulukkoina tai graafisina esityksinä.

Harmaa kirjallisuus

Kirjallisuuden katvealueeseen kuuluvat eri organisaatioiden julkaisemattomat, alunperin sisäiseen käyttöön tarkoitetut muistiot, raportit ja selvitykset. Harmaan kirjallisuuden käyttöön saaminen on usein vaikeaa, koska sitä ei välitetä tavanomaisten kanavien, esimerkiksi kirjastojen ja kirjakauppojen kautta. Ei-julkiseksi tarkoitetun harmaan kirjallisuuden käyttöön on syytä pyytää tiedontuottajalta lupa. 

Sanomalehdet

Sanomalehdet, radio- ja televisio-ohjelmat ovat päivittäisen uutisvirran ja keskustelun lähteitä. Sanomalehtien sunnuntaisivuilla julkaistaan myös taustoittavia artikkeleita ajankohtaisista aiheista. Vanhat sanomalehdet on mikrofilmattu ja niitä voi lukea kirjastoissa.

5. Viitetiedon etsiminen

Viitetietokannat sisältävät viitteitä varsinaiseen dokumenttiin, eivät siis dokumentteja. Viite koostuu tietoa sisältävistä kentistä. Kentät sisältävät dokumentista seuraavia tietoja:

• nimeke (dokumentin otsikko)
• tekijä
• julkaisuvuosi
• kustantaja
• asiasanat, jolla dokumentti on kuvailtu
• kieli
• tiivistelmä

PIRKKO-verkkokirjastosta löydät sekä kotimaisia että kansainvälisiä viitetietokantoja eri aloilta, esimerkiksi 

ALEKSI-artikkeliviitetietokanta: Yli 200 000 viitettä 250 kotimaisen aikakauslehden artikkeleista vuodesta 1982 alkaen.

CSA - Cambridge Scientific Abstracts: n. 60 viitetietokantaa eri aloilta

FENNICA: Suomen kansallisbibliografia. Tiedot Suomessa, Suomesta ja suomeksi ilmestyneistä teoksista

LINNEA-tietokannat LINDA Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokanta ARTO kotimainen artikkeliviitetietokanta VIOLA musiikkiaineistojen yhteistietokanta MANDA Suomen yleisten kirjastojen yhteistietokanta

Löydettyäsi mielenkiintoisen viitteen tarkista esimerkiksi PIRKKO-verkkokirjaston PIRKKA-haulla, onko kirja tai artikkeli PIRAMK:n toimipisteiden kokoelmissa.

PIRKKO-verkkokirjaston Muut kirjastot –linkistä pääset tarkistamaan, onko haluamasi aineisto esim. Metsossa tai muussa sinua lähellä olevassa kirjastossa

Jos kirjaa tai artikkelia ei löydy oman alueesi kirjastoista, voit tehdä siitä johonkin PIRAMK:n kirjastotoimipisteeseen kaukolainapyynnön. PIRAMK:n kirjastotoimipisteissä kaukolainapalvelu on opiskelijoille ja henkilökunnalle maksutonta, mutta useimmissa muissa kirjastoissa se on maksullinen palvelu.

 

5.1 Kirjastotietokannat

Kirjastojen kokoelmaluettelot ovat viitetietokantoja. Niiden avulla voit selvittää, kuuluuko etsimäsi teos kirjaston kokoelmiin, sekä sen sijaintipaikan ja saatavuuden (paikalla / lainassa).

Esimerkiksi viite PIRKKO-verkkokirjastossa

Viite Tampereen kaupunginkirjaston Pallas-tietokannassa:

Verkosta löydät Suomen kirjastojen kokoelmat kirjastoittain:

Kirjastot.fi - Suomen yleisten kirjastojen kokoelmat ja palvelut tätä kautta pääset yleisten kirjastojen kokoelmatietokantoihin

Tilke - Suomen tieteellisten kirjastojen etusivu  tätä kautta pääset yliopistojen ja erikoiskirjastojen kokoelmatietokantoihin

Linnea-tietokannat sisältävät yhdessä tietokannassa viitteet Suomen kaikkien kirjastojen aineistoihin. Linnea-tietokannat palvelevat erityisesti kaukopalvelua. Kaukopalvelu on PIRAMK:n opiskelijoille omissa kirjastoyksiköissä maksuton.

Internetin kautta pääsee selaamaan muidenkin maiden kirjastojen luetteloja, esim. Yhdysvaltojen maineikasta kongressin kirjastoa, Library of Congress http://www.loc.gov/catalog/.

5.2 Artikkeliviitetietokannat

Artikkeliviitetietokantojen avulla voit selvittää, missä aikakauslehdissä on julkaistu artikkeleita sinua kiinnostavasta aiheesta. Hakutulokseksi saat viitteitä, joista ilmenee muun muassa artikkelin tekijä, nimeke, lehden nimi, numero ja julkaisuvuosi.

Artikkeliviitetietokannat sisältävät viitteitä aikakauslehtiartikkeleihin. Nämä tietokannat ovat usein maksullisia. PIRAMK:lla on käyttäjäsopimukset PIRKKO-verkkokirjastosta löytyviin artikkeliviitetietokantoihin, joten voit käyttää tietokantoja PIRNET-verkossa olevilla koneilla.

Artikkeleista löytää usein uudempaa ja tiiviimpää informaatiota kuin kirjoista. Artikkeleita kirjoitetaan myös aiheista, jotka ovat liian pieniä kokonaisuuksia kirjaksi. Uudesta ja / tai vähän tutkitusta aiheesta löytää helpommin artikkeleita kuin kirjoja.

PIRKKO-verkkokirjaston artikkeliviitetietokantoja ovat esimerkiksi

Aleksi

aihealue	yleinen
kate	250 aikakaus- ja sanomalehden artikkeleita ja arvosteluja vuodesta 1982 lähtien. Vuonna 2001 260 000 viitettä, vuosittain 30 000 lisää
kieli	suomi
ylläpitäjä	BTJ-kirjastopalvelu

Aleksin hakutulos:

Kun painat nimekettä:

 

ARTO

aihealue	yleinen
kate	noin 1000 aikakauslehdestä vuodesta 1995 alkaen
kieli	suomi
ylläpitäjä	Helsingin yliopiston kirjasto

Hakutulos ARTO:

Tietokanta: ARTO - kotimaisten artikkeleiden viitetietokanta

Haku: asiasana (selaus) = esimies

Hakutulos: Viitteet 1 - 25 (yhteensä 25).

Määrä Hakemiston selaus Termin tyyppi [ 1 ] 1 esimies-alais-keskustelu not applicable [ 2 ] 1 esimies aviomiehet Yleinen suomalainen asiasanasto [ 3 ] 1 esimuokkaajat not applicable [ 4 ] 1 esimuokkaimet not applicable [ 5 ] 2 esine not applicable [ 6 ] 10 esineellinen kansankulttuuri Yleinen suomalainen asiasanasto [ 7 ] 1 esineellinen kansankulttuuri Alaska Yleinen suomalainen asiasanasto [ 8 ] 1 esineellinen kansankulttuuri alkuperäiskansat Alaska Yleinen suomalainen asiasanasto [ 9 ] 1 esineellinen kansankulttuuri egypti Siwa-keidas Yleinen suomalainen asiasanasto [ 10 ] 1 esineellinen kansankulttuuri indonesia Yleinen suomalainen asiasanasto [ 11 ] 1 esineellinen kansankulttuuri kansanpuvut Yleinen suomalainen asiasanasto [ 12 ] 1 esineellinen kansankulttuuri Karjala Yleinen suomalainen asiasanasto [ 13 ] 1 esineellinen kansankulttuuri Keski-Suomi Yleinen suomalainen asiasanasto [ 14 ] 1 esineellinen kansankulttuuri kokoelmat Yhdysvallat Yleinen suomalainen asiasanasto [ 15 ] 1 esineellinen kansankulttuuri käsityöt Yleinen suomalainen asiasanasto

Kun painat asiasanaa nro 1 "esimies-alais-keskustelu":

Tietokanta: ARTO - kotimaisten artikkeleiden viitetietokanta Haku: asiasana (selaus) = esimies Hakutulos: Viite nro. 1 (yhteensä 1)   Tekijä(t): Nenonen, Heikki Nimeke: Vaikea kehityskeskustelu Aineisto: artikkeli Julkaisussa: Kauppalehti Optio. - Helsinki : Kauppalehti. ISSN 1238-4895. 1996 : 17, s. 28-31 Tuottajatunnus: Ekon Asiasana: työnohjaus, (ysa) esimies-alais-keskustelu Luokka: UDK:65.012.4 UDK:658.3

 

 

CSA - Cambridge Scientific Abstracts

aihealue	monialainen, mm. maatalous, biologia ja lääketiede, tietokoneteknologia, ympäristötiede, markkinatutkimus, yhteiskuntatiede
kate	60 eri alojen tietokantaa, vanhimmat sisältävät aineistoa vuodesta 1963
kieli	englanti
ylläpitäjä	CSA

Hakutulos CSA:

Kun painat View Record: