asiantuntevan toimituksen valikoimaa laadukasta Internet-aineistoa. Ei pelkkä linkkilista, sisältää myös kohteen kuvauksen ja mahdollisesti arvion. Systemaattisesti aiheenmukaisesti järjestetty. (MP)
dokumentin sisällönkuvailuun käytettävä sana määrämuotoisesta asiasanastosta
harkittu kokoelma sanoja, joita käytetään dokumenttien sisällönkuvailuun. Asiasanaston käyttö kuvailussa yhtenäistää eri tahoilla tehtyä kuvailua, ja helpottaa tiedon hakua. On olemassa myös eri alojen erityissanastoja.
esim. aiheen, tekijän, ajan tai julkaisumaan mukaan rajattu luettelo dokumenteista ja niiden kuvailu- ja luettelointitiedoista. Käy ilmi esim. tekijä, nimeke ja ilmestymisaika. (TT)
apusanat AND, OR ja NOT, joita käytetään tiedonhaussa yhdistelemään termejä.
Voi olla esim. kirja, artikkeli, kirje, Internet-sivusto.
Tietoverkossa, tietokoneella, magneettinauhalla ja mikrofilmillä sijaitsevat tiedonlähteet, kokoteksti- ja viitetietokannat.
Sähköinen julkaisu; julkaisu, joka on tallennettu elektroniselle tietovälineelle. (TT)
ks. elektroniset aineistot
Tietokanta, jossa tieto on rakenteista eli jaettu kenttiin. Haku voidaan kohdistaa yksittäiseen kenttään. Esimerkiksi puhelinnumerotietokanta, yritystietokanta.
FENNICA-tietokanta on Suomen kansallisbibliografia, joka sisältää tiedot Suomessa painetuista tai muuten valmistetuista monografioista, kausijulkaisuista, kartoista, audiovisuaalisesta aineistosta sekä atk-tallenteista sekä ennakkotietoja lähiaikoina ilmestyvistä julkaisuista. Lisäksi tietokannassa on tietoja ulkomailla ilmestyneistä julkaisuista, joiden tekijä on suomalainen tai jotka koskevat Suomea. Kirja-aineistoa ja kausijulkaisuja on vuodesta 1488 lähtien. (HYK)
Kansallinen elektroninen kirjasto on opetusministeriön käynnistämä ohjelma, jonka tavoitteena on tutkimus- ja koulutusedellytysten parantaminen Suomessa. Ohjelma hankkii elektronisia aineistoja, tehostaa verkkoaineiston löytyvyyttä ja tarjoaa yhtenäisen pääsyn erilaisiin tietoaineistoihin. Vuoden 2000 budjetti on 18 miljoonaa markkaa. Ohjelmaa rahoitetaan tutkimuksen lisärahoitusohjelmasta. FinELib-ohjelma rahoittaa myös elektronisen kirjaston kehittämishankkeita, jotka edistävät elektronisen aineiston sisältötuotantoa ja käyttömahdollisuuksia. (HYK)
vapaasti (ilman Boolen operaattoreita) muodostettu sanayhdistelmä, jonka halutaan esiintyvän hakutuloksessa annetussa järjestyksessä. Auttaa rajaamaan hakua kokotekstihaussa.
tietokannassa tai hakupalvelussa se näytön osa, johon hakulause annetaan. Yleensä valkopohjainen tyhjä suorakaiteen muotoinen, rajattu alue.
elektronisessa tiedonhaussa käytettävä hakua määrittävä kokonaisuus. Sisältää ainakin hakusanoja ja mahdollisesti niitä yhdistäviä operaattoreita ja/tai rajauksia.
Hakuohjelmalla tarkoitetaan ohjelmaa, joka tekee halutut hakuoperaatiot ja ylläpitää hakemistojen hakuindeksejä. Kysymyksessä on harvoin fyysinen kone, vaikka ohjelman nähdään toimivan koneen tavoin. (VESA)
ks. hakuohjelmat
tiedonhakustrategia, jossa seurataan löydetyn aineiston tarjoamia johtolankoja uusiin relevantteihin lähteisiin.
Hyperteksti, jossa on runsaasti graafisia elementtejä tai jos myös kuvat ja niiden osat voivat toimia linkkeinä kohtien välillä. (IT-t)
Elektroninen tekstidokumentti, jonka sanat toimivat hiirellä napsautettaessa linkkeinä ja siirtävät lukijan tekstissä uuteen kohtaan. (IT-t)
Informaatikot työskentelevät tietopalveluissa, joissa he toimivat organisaationsa tiedonhankinta- ja välitystehtävissä sekä huolehtivat laitoksensa tietoresurssien organisoinnista käyttäjien tarpeisiin. (TM)
Maailmanlaajuisesti jatkuvasti kasvava satojen tuhansien palvelimina toimivien tietokoneiden muodostama verkko. Sisältää tekstiä, kuvaa, ääntä, dokumentteja ja ohjelmia. (MP)
International Standard Book Number. ISBN on kirjan tai muun erillisteoksen kansainvälinen standardinumero. Tunnusta käytetään julkaisujen hankinnassa, kustantajien varastoluetteloissa, laskutuksessa, kirjakauppojen tilausjärjestelmissä, kansainvälisissä ja kansallisissa yhteisluetteloissa, bibliografioissa ja kirjastojen lainausjärjestelmissä. Tunnus helpottaa julkaisun löytymistä ja käsittelyä. (HYK)
International Standard Serial Number. ISSN on lehden, sarjan tai muun kausijulkaisun kansainvälinen standardinumero. Sen avulla kausijulkaisu voidaan tunnistaa ja erottaa toisista kausijulkaisuista. ISSN-tunnus liittyy aina tiettyyn julkaisun nimeen, mutta ei viittaa mihinkään maahan, kieleen tai kustantajaan. Kausijulkaisu voi olla yhtä hyvin painettu, elektroninen julkaisu tai vaikkapa verkkojulkaisu. (HYK)
Tietokanta- tai kortisto-ohjelmassa yksittäistä tietoa, kuten etunimeä, ikää tai sukupuolta varten varattu tila. (IT-s)
esim. kirjaston kokoelman sisällöstä koottu yhtenäinen luettelo. Suomessa nykyään yleensä on elektroninen, pätteiden ja tietokoneiden kautta käytettävä aineistotietokanta. Myös online-luettelo, näyttöluettelo. (TT)
tietokanta, joka sisältää itse lähteen, esim. kokonaisen artikkelin, raportin tai kirjan.
asiakokonaisuus, joka ilmaistaan sanoin ja termein. Samaa käsitettä voi kuvata moni eri sana. Käsitteellä voi olla alakäsitteitä ja yläkäsitteitä.
Tapa, jolla käyttäjä viestii ohjelman kanssa. Käyttöliittymä voi olla tekstipohjainen, jolloin komennot annetaan kirjoittamalla ne näppäimistöltä, ja ohjelma vastaa niihin omilla ilmoituksillan. Hienostuneempi graafinen käyttöliittymä korvaa komennot kuvilla ja ikkunoilla, jolloin komentoja ei tarvita ja käyttö on helpompaa.
Suomen tieteellisten kirjastojen ja maakuntakirjastojen yhteistietokantoja, jotka sisältävät viitetietoa näiden kirjastojen kokoelmista.
Tiedonhakustrategia, joka on käytännöllinen monitahoisessa tiedontarpeessa. Aihe jaetaan lohkoihin, kukin lohko kuvataan hakutermeillä ja hakutermit yhdistellään operaattoreilla.
määrämuotoinen luettelo opinnäytetyössä käytetyistä lähteistä. Lähteistä ilmenee tekijän / tekijöiden nimi, painovuosi, teoksen tai kirjoituksen nimi jne.
tietokanta, joka sisältää haetun materiaalin. Vrt viitetietokanta, joka sisältää viitteitä materiaaliin.
Tiedosta kertova tieto. Esimerkiksi tietokanta kertoo, missä hyllyssä kirja sijaitsee sekä muuta yleistä tietoa kirjasta. Jos netin sivujen sisältö on kuvattu metadatalla, sivuja voi etsiä muutenkin kuin vain siinä esiintyvien sanojen perusteella. (IT-t)
Teoksen nimi, artikkelin otsikko jne.
tietoverkon välityksellä käytettävä tietokanta (TT)
ks. Boolen operaattorit
tiedonhakustrategia, jossa hakuikkunaan kirjoitetaan yksi hakutermi tai lyhyt yhdistelmä. Käytännöllinen uuteen tietokantaan tutustuttaessa tai suppeassa tiedontarpeessa.
PIRAMK:n kirjasto- ja tietopalvelujen hakupalvelu Internetissä, jolla haetaan viitteitä PIRAMK:n kirjastotoimipisteiden kokoelmaluettelosta.
PIRAMK:n verkkokirjasto
PIRAMK:n lähiverkko eli intranet
Verkkopalveluja, jotka omien toimintojensa lisäksi tarjoavat pääsyn useisiin muihin palveluihin (VESA)
samanaikainen, tällä hetkellä tapahtuva
aiheenmukaisuus, sopivuus, hyödyllisuus
aiheenmukainen, sopiva, hyödyllinen
käsitettä kuvaava sana
termikokoelma
asiasanasto, jossa esitetään myös sanojen välinen hierarkia
elektronisessa muodossa oleva, tiettyyn aiheeseen tai kohteeseen keskittynyt laaja viite- tai dokumenttitiedosto (TT). Tietokantaohjelman ylläpitämä tietojärjestelmä, joka sisältää toisiinsa liittyviä tauluja, lomakkeita, raportteja, kyselyitä sekä niiden käyttöön liittyviä sovelluksia. (IT-t)
tietokantojen sisältämän tiedon luvattoman käytön estämiseen tähtäävät toimenpiteet. Suomessa henkilötietojen rekisteröintiä, käyttöä ja luovutusta säädellään henkilörekisterilailla. Sen noudattamista valvoo tietosuojavaltuutettu.
yksi yhtenäinen tietokokonaisuus tietokannassa, joka koostuu kentistä. Esimerkiksi puhelinluettelotietokannassa tietue sisältää yhden henkilön nimen ja puhelinnumeron, sekä mahdollisesti muita tietoja.
tietokannoista tapahtuva haku, joka kohdistuu kaikkeen viitteissä oleviin merkkijonoihin (sanat ja numerot) (TT)
viittaustieto tiedonlähteeseen, esim. viitetietokannat koostuvat viitteistä. Sisältää tiedonlähdettä yksilöiviä tietoja, esim. tekijä, nimeke, ilmestymisvuosi, julkaisija, julkaisumaa, sivumäärä, suomentaja jne.
tietokanta, joka ei sisällä varsinaisia dokumentteja vaan niitä kuvaavia viitteitä.
ks. aihehakemisto
World Wide Web, webbi. Internetissä toimiva palvelu, joka mahdollistaa tekstin ja kuvien jakamisen helposti ja edullisesti verkon miljoonille käyttäjille. WWW:ssä aineisto jaetaan sivuihin, jotka sijoitetaan WWW-palvelimelle tavallisina tiedostoina ja hakemistoina. Sekä teksti että kuvat voivat olla hyperlinkkejä toisille sivuille tai kokonaan toisiin WWW-palvelimiin. Sivuille voidaan luoda myös lomakkeita, jotka ottavat esimerkiksi vastaan tilauksia ja välittävät ne eteenpäin varsinaiseen myynnin tietojärjestelmään.
TT: Heikkinen, R., Agander, A., Ijäs, E., Laitinen, M. 1998. Tiedonhakijan teho-opas. Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksikkö. Jyväskylä: Teknolit.
HYK: Helsingin yliopiston kirjaston WWW-sivut. Käytetty 15.8.2001. Saatavilla WWW-muodossa: <http://www.lib.helsinki.fi/hyk/kt/index.html>
IT-t: Järvinen, P. 2001. IT-tietosanakirja. Docendo Finland Oy. Jyväskylä
MP: Koivula, U., Suihko, K., Tyrväinen, J. 1999. Mission: Possible. Opas opinnäytteen tekijälle. Pirkanmaan ammattikorkeakoulun julkaisusarja C. Oppimateriaalit. Nro1. Tampere: Pirkanmaan Ammattikorkeakoulu.
TM: Työministeriön WWW-sivut. Käytetty 15.8.2001. Saatavilla WWW-muodossa <http://www.mol.fi/Tietoa/Ammatti/00/0/8/3/08310.html>
VESA: VESA - verkkosanasto. Helsingin yliopiston kirjasto. Käytetty 15.8.2001. Saatavilla WWW-muodossa: <http://vesa.lib.helsinki.fi/index.html>