Sanasto

A
 B D E F H I K L M N O P R T V W Y
aihehakemisto

asiantuntevan toimituksen valikoimaa laadukasta Internet-aineistoa. Ei pelkkä linkkilista, sisältää myös kohteen kuvauksen ja mahdollisesti arvion. Systemaattisesti aiheenmukaisesti järjestetty (MP)

asiasana

julkaisun olennaista sisältöä kuvaava sana, jollaisen mukaan julkaisut kuvaillaan tietokannoissa

asiasanasto

sanasto, jota käytetään hakutermien valintaan ja kuvailtaessa dokumenttien sisältöä tietokantoihin. Asiasanaston käyttö hakutermien valinnassa ja sisällönkuvailussa yhtenäistää  terminologiaa helpottaen tiedonhakua. On olemassa myös eri alojen erityissanastoja. (ks. myös YSA)        

bibliografia

esim. aiheen, tekijän, ajan tai julkaisumaan mukaan rajattu luettelo dokumenteista ja niiden kuvailu- ja luettelointitiedoista. Käy ilmi esim. tekijä, nimeke ja ilmestymisaika (TT)

bibliografiset tiedot (eli kirjallisuusviitteen tiedot)
Boolen operaattorit

apusanat AND, OR ja NOT, joita käytetään tiedonhaussa yhdistelemään termejä

dokumentti

voi olla esim. kirja, artikkeli, kirje, Internet-sivusto

elektroniset aineistot

tietoverkossa, tietokoneella, magneettinauhalla ja mikrofilmillä sijaitsevat tiedonlähteet, kokoteksti- ja viitetietokannat

elektroniset julkaisut

sähköinen julkaisu; julkaisu, joka on tallennettu elektroniselle tietovälineelle (TT)

elektroniset lähteet

ks. elektroniset aineistot

faktatietokanta

tietokanta, jossa tieto on rakenteista eli jaettu kenttiin. Haku voidaan kohdistaa yksittäiseen kenttään. Esimerkiksi puhelinnumerotietokanta, yritystietokanta

FENNICA kansallisbibliografia

FENNICA-tietokanta on Suomen kansallisbibliografia, joka sisältää tiedot Suomessa painetuista tai muuten valmistetuista monografioista, kausijulkaisuista, kartoista, audiovisuaalisesta aineistosta sekä atk-tallenteista sekä ennakkotietoja lähiaikoina ilmestyvistä julkaisuista. Lisäksi tietokannassa on tietoja ulkomailla ilmestyneistä julkaisuista, joiden tekijä on suomalainen tai jotka koskevat Suomea. Kirja-aineistoa ja kausijulkaisuja on vuodesta 1488 lähtien (HYK)

FinElib

kansallinen elektroninen kirjasto on opetusministeriön käynnistämä ohjelma, jonka tavoitteena on tutkimus- ja koulutusedellytysten parantaminen Suomessa. Ohjelma hankkii elektronisia aineistoja, tehostaa verkkoaineiston löytyvyyttä ja tarjoaa yhtenäisen pääsyn erilaisiin tietoaineistoihin. Vuoden 2000 budjetti oli 18 miljoonaa markkaa. Ohjelmaa rahoitetaan tutkimuksen lisärahoitusohjelmasta. FinELib-ohjelma rahoittaa myös elektronisen kirjaston kehittämishankkeita, jotka edistävät elektronisen aineiston sisältötuotantoa ja käyttömahdollisuuksia (HYK)

fraasi

vakiintunut sanontatapa, ts. sanayhdistelmä, jonka halutaan esiintyvän hakutuloksessa sellaisenaan. Auttaa rajaamaan hakutulosta esim. "tasavallan presidentti"

hakukenttä

tietokannassa tai hakupalvelussa se näytön osa, johon hakulause annetaan. Yleensä valkopohjainen tyhjä suorakaiteen muotoinen, rajattu alue

hakulause

elektronisessa tiedonhaussa käytettävä hakua määrittävä kokonaisuus. Sisältää ainakin hakusanoja ja mahdollisesti niitä yhdistäviä operaattoreita ja/tai rajauksia

hakukone

hakukoneella tarkoitetaan ohjelmaa, joka tekee halutut hakuoperaatiot ja ylläpitää hakemistojen hakuindeksejä  (VESA)

hakupalvelu

ks. hakukone

 

helmenkasvatusstrategia

tiedonhakustrategia, jossa seurataan löydetyn aineiston tarjoamia johtolankoja uusiin relevantteihin lähteisiin

hypermedia

hyperteksti, jossa on runsaasti graafisia elementtejä tai jos myös kuvat ja niiden osat voivat toimia linkkeinä kohtien välillä (IT-t)

hyperteksti

elektroninen tekstidokumentti, jonka sanat toimivat hiirellä napsautettaessa linkkeinä ja siirtävät lukijan tekstissä uuteen kohtaan (IT-t)

informaatikko

informaatikot työskentelevät tietopalveluissa, joissa he toimivat organisaationsa tiedonhankinta- ja välitystehtävissä sekä huolehtivat laitoksensa tietoresurssien organisoinnista käyttäjien tarpeisiin (TM)

informaatiolukutaito

tarkoittaa henkilön kykyä päästä informaation lähteille sekä taitoa analysoida, arvioida ja käyttää niitä hyödykseen. Lisätietoja: Informaatiolukutaidon osaamistavoitteet yliopisto- ja korkeakouluopetuksessa kts. Helsingin yliopiston opiskelijakirjasto < http://www.helsinki.fi/opiskelijakirjasto>

Internet

maailmanlaajuisesti jatkuvasti kasvava satojen tuhansien palvelimina toimivien tietokoneiden muodostama verkko. Sisältää tekstiä, kuvaa, ääntä, dokumentteja ja ohjelmia (MP)

ISBN-numero

International Standard Book Number. ISBN on kirjan tai muun erillisteoksen kansainvälinen standardinumero. Tunnusta käytetään julkaisujen hankinnassa, kustantajien varastoluetteloissa, laskutuksessa, kirjakauppojen tilausjärjestelmissä, kansainvälisissä ja kansallisissa yhteisluetteloissa, bibliografioissa ja kirjastojen lainausjärjestelmissä. Tunnus helpottaa julkaisun löytymistä ja käsittelyä (HYK)

ISSN-numero

International Standard Serial Number. ISSN on lehden, sarjan tai muun kausijulkaisun kansainvälinen standardinumero. Sen avulla kausijulkaisu voidaan tunnistaa ja erottaa toisista kausijulkaisuista. ISSN-tunnus liittyy aina tiettyyn julkaisun nimeen, mutta ei viittaa mihinkään maahan, kieleen tai kustantajaan. Kausijulkaisu voi olla yhtä hyvin painettu, elektroninen julkaisu tai vaikkapa verkkojulkaisu (HYK)

kenttä

tietokanta- tai kortisto-ohjelmassa tiettyä tietoa varten varattu tila. Esimerkiksi viitetietokantaan voidaan tallentaa julkaisusta tiedot nimekekenttään, julkaisuvuosi-kenttään tai asiasana-kenttään.   

kokoelmaluettelo

esim. kirjaston kokoelman sisällöstä koottu yhtenäinen luettelo. Suomessa nykyään yleensä on elektroninen, päätteiden ja tietokoneiden kautta käytettävä aineistotietokanta. Myös online-luettelo, näyttöluettelo (TT)

kokotekstihaku ks. vapaatekstihaku

kokotekstitietokanta

tietokanta, joka sisältää itse lähteen, esim. kokonaisen artikkelin, raportin tai kirjan

käsite

asiakokonaisuus, joka ilmaistaan sanoin ja termein. Samaa käsitettä voi kuvata moni eri sana. Käsitteellä voi olla alakäsitteitä ja yläkäsitteitä

käsitekartta

eli mindmap on systemaattinen kuvaus jonkun tietyn aihepiirin käsitteistä, niitä vastaavista termeistä ja niiden välisistä suhteista. Esimerkki: käsitekartta ammattitaidosta palvelualoilla

Mindmap

käyttöliittymä

tapa, jolla käyttäjä viestii ohjelman kanssa. Käyttöliittymä voi olla tekstipohjainen, jolloin komennot annetaan kirjoittamalla ne näppäimistöltä ja ohjelma vastaa niihin omilla ilmoituksillaan. Hienostuneempi graafinen käyttöliittymä korvaa komennot kuvilla ja ikkunoilla, jolloin komentoja ei tarvita ja käyttö on helpompaa (IT-t)

LINNEA-tietokanta

Suomen tieteellisten kirjastojen ja maakuntakirjastojen yhteistietokantoja, jotka sisältävät viitetietoa näiden kirjastojen kokoelmista

lohkohakustrategia

tiedonhakustrategia, joka on käytännöllinen monitahoisessa tiedontarpeessa. Aihe jaetaan lohkoihin, kukin lohko kuvataan hakutermeillä ja hakutermit yhdistellään operaattoreilla

luokitus
          ks. YKL
 
lähdeluettelo

määrämuotoinen luettelo opinnäytetyössä käytetyistä lähteistä. Lähteistä ilmenee tekijän / tekijöiden nimi, painovuosi, teoksen tai kirjoituksen nimi jne.

lähdetietokanta

tietokanta, joka sisältää haetun materiaalin. Vrt. viitetietokanta, joka sisältää viitteitä materiaaliin

metadata

tiedosta kertova tieto. Esimerkiksi tietokanta kertoo, missä hyllyssä kirja sijaitsee sekä muuta yleistä tietoa kirjasta. Jos netin sivujen sisältö on kuvattu metadatalla, sivuja voi etsiä muutenkin kuin vain siinä esiintyvien sanojen perusteella (IT-t)

medialukutaito

eli digitaalinen lukutaito tarkoittaa tietoteknisten perustaitojen hallintaa, kykyä aktiiviseen tiedonhankintaan median kautta, kykyä tuottaa mediaa, valmiutta arvioida mediaa kriittisesti sekä taitoa toimia ja osallistua mediayhteisöissä

nimeke

teoksen nimi, artikkelin otsikko jne.

mindmap

ks. käsitekartta

online-tietokanta
tietoverkon välityksellä käytettävä tietokanta (TT)

operaattori

ks. Boolen operaattorit

pikahaku

tiedonhakustrategia, jossa hakuikkunaan kirjoitetaan yksi hakutermi tai lyhyt yhdistelmä. Käytännöllinen uuteen tietokantaan tutustuttaessa tai suppeassa tiedontarpeessa

PIRKKA-haku

PIRAMKin kirjasto- ja tietopalvelujen hakupalvelu Internetissä, jolla haetaan viitteitä PIRAMKin kirjastotoimipisteiden kokoelmaluettelosta

PIRNET

PIRAMKin lähiverkko eli intranet

portaali

verkkopalveluja, jotka omien toimintojensa lisäksi tarjoavat pääsyn useisiin muihin palveluihin (VESA)

reaaliaikainen

samanaikainen, tällä hetkellä tapahtuva

relevanssi

aiheenmukaisuus, sopivuus, hyödyllisyys

relevantti
aiheenmukainen, sopiva, hyödyllinen
 
 
tekijänoikeus
 tekijän lakisääteinen oikeus kirjalliseen t. taiteelliseen teokseensa. (NetMot)
termi

käsitettä kuvaava sana

terminologia

termikokoelma

tesaurus

asiasanasto, jossa esitetään myös sanojen välinen hierarkia

tiedonhallinta
tiedonhankinnan, tiedonlähteiden tuntemuksen ja hallinnan, kyvyn tunnistaa relevantti tieto sekä kyvyn soveltaa löydettyä ja omaksuttua tietoa
 
tietokanta

elektronisessa muodossa oleva, tiettyyn aiheeseen tai kohteeseen keskittynyt laaja viite- tai dokumenttitiedosto (TT). Tietokantaohjelman ylläpitämä tietojärjestelmä, joka sisältää toisiinsa liittyviä tauluja, lomakkeita, raportteja, kyselyitä sekä niiden käyttöön liittyviä sovelluksia (IT-t)

tietosuoja

tietokantojen sisältämän tiedon luvattoman käytön estämiseen tähtäävät toimenpiteet. Suomessa henkilötietojen rekisteröintiä, käyttöä ja luovutusta säädellään henkilörekisterilailla. Sen noudattamista valvoo tietosuojavaltuutettu

tietue

yksi yhtenäinen tietokokonaisuus tietokannassa, joka koostuu kentistä. Esimerkiksi puhelinluettelotietokannassa tietue sisältää yhden henkilön nimen ja puhelinnumeron, sekä mahdollisesti muita tietoja

tiivistelmä

kertoo lyhyesti olennaiset tiedot dokumentista. Tiivistelmän tarkoituksena on auttaa tiedonhakijaa päättämään kannattaako hänen hankkia tai tarkastella kyseistä dokumenttia (esim. artikkeli, kirja).  

vapaatekstihaku

tietokannoista tapahtuva haku, joka kohdistuu kaikkiin viitteissä oleviin merkkijonoihin ts. sanoihin ja numeroihin (TT)

verkkotunnus eli domain name

tietyn palvelimen t. palvelinryhmän yksilöivä tunnus Internetin osoitehierarkiassa, aluenimi. Verkkotunnus muodostuu hierarkkisesti ISO-standardin mukaisesta maatunnuksesta (USA:n ulkopuolella), verkkoalueen tunnuksesta, sen aliverkon ja mahdollisen alialiverkon tunnuksesta sekä organisaatioyksikön ja palvelimen tunnuksesta. Ylätason verkkotunnuksia ovat maatunnukset kuten .fi ja yleiset tunnukset esimerkiksi .com. (NetMot)

viite

viittaustieto tiedonlähteeseen, esim. viitetietokannat koostuvat viitteistä. Sisältää tiedonlähdettä yksilöiviä tietoja, esim. tekijä, nimeke, ilmestymisvuosi, julkaisija, julkaisumaa, sivumäärä, suomentaja jne.

viitetietokanta

tietokanta, joka ei sisällä varsinaisia dokumentteja vaan niitä kuvaavia viitteitä

virtuaalikirjasto

ks. aihehakemisto

volyymi
lehden tai muun kausijulkaisun ilmestymisjakso. Volyymi ei aina ole vuosikerta, vaan se voi kattaa myös vuotta pidemmän tai lyhyemmän jakson.
WWW

World Wide Web, webbi. Internetissä toimiva palvelu, joka mahdollistaa tekstin ja kuvien jakamisen helposti ja edullisesti verkon miljoonille käyttäjille. WWW:ssä aineisto jaetaan sivuihin, jotka sijoitetaan WWW-palvelimelle tavallisina tiedostoina ja hakemistoina. Sekä teksti että kuvat voivat olla hyperlinkkejä toisille sivuille tai kokonaan toisiin WWW-palvelimiin. Sivuille voidaan luoda myös lomakkeita, jotka ottavat esimerkiksi vastaan tilauksia ja välittävät ne eteenpäin varsinaiseen myynnin tietojärjestelmään

YKL

yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä. Monissa muissakin kirjastoissa käytetään YKL:ää tai sen versioita. Järjestelmä, jonka avulla kirjaston materiaali on järjestetty esim. hyllyyn aiheenmukaisiin ryhmiin eli luokkiin.   

YSA
"Yleinen suomalainen asiasanasto (YSA) on yksikielinen, kaikki tieteen- ja tiedonalat kattava yleissanasto, johon on koottu eri alojen yleisin terminologia. Se sisältää n. 14 000 varsinaista asiasanaa ja n. 3 000 ohjaustermiä, jotka ohjaavat hyväksytyn asiasanan käyttöön.

Yleinen suomalainen asiasanasto on tarkoitettu käytettäväksi kirjojen, artikkeleiden, elektronisen aineiston ja muiden aineistotyyppien indeksointiin sekä tiedonhakuun. Sanasto auttaa tietojen tallentajia ja tiedonhakijoita käyttämään yhteistä kieltä. Lisäksi sen tarkoituksena on toimia perussanastona eri alojen erikoissanastoja laadittaessa." (VESA)

Sanaston lähteet: 

HYK: Helsingin yliopiston kirjaston www-sivut. [viitattu 15.8.2001]. Saatavilla www-muodossa: <URL: http://www.lib.helsinki.fi/hyk/kt/index.html>

IT-t: Järvinen, P. 2001. IT-tietosanakirja. Docendo Finland Oy. Jyväskylä

MP: Koivula, U., Suihko, K., Tyrväinen, J. 1999. Mission: Possible. Opas opinnäytteen tekijälle. Pirkanmaan ammattikorkeakoulun julkaisusarja C. Oppimateriaalit. Nro1. Tampere: Pirkanmaan Ammattikorkeakoulu.

MOT: Mot-sanakirjasto

TM: Työministeriön WWW-sivut. Käytetty 15.8.2001. Saatavilla WWW-muodossa <http://www.mol.fi/Tietoa/Ammatti/00/0/8/3/08310.html>

TT: Heikkinen, R., Agander, A., Ijäs, E., Laitinen, M. 1998. Tiedonhakijan teho-opas. Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksikkö. Jyväskylä: Teknolit.

VESA: VESA - verkkosanasto. Helsingin yliopiston kirjasto. Käytetty 30.6.2005.  Saatavilla WWW-muodossa: <http://vesa.lib.helsinki.fi/index.html>